torstai 21. joulukuuta 2017

Maasta vietyä


Museovirasto delegoi aikoinaan maastavientilupien myöntämisen maakuntamuseoille. Turun maakuntamuseossa/museokeskuksessa on diaario myönnetyistä (tai evätyistä) luvista alkaen vuodesta 1978, itse lupia kuvineen on vuodesta 1987 alkaen. Lupakaavake tulee täyttää kolmena kappaleena ja jokaiseen nidotaan valokuva ko. esineestä. Lomakkeeseen myös lyödään joukko leimoja niin että leimat ulottuvat samalla kertaa sekä lomakkeen että kuvan päälle. Yksi lomake jää myöntäneelle museolle, toinen hakijalle itselleen ja kolmas luovutetaan tullille.

Kun arkistoa selailee, käy ilmi että valtaosin on lupia haettu ja myönnetty huonekaluille ja muulle kodinesineistölle, jotka hakija on halunnut ottaa mukaan muuttaessaan ulkomaille. Toinen ryhmä ovat antiikkikaupan myötä liikkunut esineistö, tyypillisesti taidetta ja perinteisiä antiikkiesineistä, vaikka löytyypä joukosta "konekivääri M1905" (joka vuonna 1980 lupaa haettaessa ei edes ollut 100 vuotta vanha).

EU:hun liittymisen myötä lupien hakeminen selvästi väheni. Itse ehdin toimia lupa-asioiden esittelijänä vuosikymmenen verran ja siinä ajassa jätettiin vain seitsemän lupahakemusta, joinain vuosina niitä ei siis tullut yhtään. Hämmentävää kyllä, lupia on haettu esineille jotka eivät sitä tarvitse. Erään kerran haettiin lupaa maalauksille jotka olivat aivan liian uusia kuuluakseen lain piiriin (vuosirajat ovat 50/100 vuotta kohteesta riippuen). Kerroin kyllä että hakija maksaisi turhasta, mutta hän halusi sellaisen Venäjän tullia varten, joten mikäpä siinä. Lupa myönnettiin ja lomakkeisiin lyötiin vaikuttava määrä pyöreitä leimoja.

Nyt leimat on meidän osaltamme lyöty, sillä tämän vuoden alusta voimaan tulleen uuden lain mukaan maastavientilupien myöntäminen palautui Museovirastolle ja Kansallisgallerialle. Meille kertynyt lupa-arkisto toimitetaan Museovirastolle.

Museoviraston ohjeistus maastavientilupien osalta löytyy täältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...